Haapa, Populus tremula
– Haapa oli ensimmäisten joukossa, kun lehtipuut levisivät etelästä vetäytyvän mannerjään perässä arviolta 9 000 vuotta sitten.
– Kuuluu poppeleiden sukuun, jonka 30 lajista vain haapaa tavataan luonnontilaisena Suomessa.
– Lehdet ovat pitkien litteiden lehtiruotien päässä, pieninkin tuulenvire saa haavan lehdet värisemään. Tähän viittaa myös puun lajinimi Tremula.
– Tarvitsee paljon valoa, kestää hyvin hallaa ja pakkasia, mutta on altis nisäkästuhoille.
– Kasvaa parhaiten multamaan rinteillä, joilla on liikkuvaa pohjavettä.
– Erityisesti hakkuun jälkeen voimakas juuristo puskee valtavasti juurivesoja. Kaadetaan tavallisesti 50-60 vuoden iässä. Haapa elää harvoin yli 150-vuotiaaksi, mutta juurivesojen kautta puu voi tulla yli 1000-vuotiaaksi.
– Puuaines on vaaleaa, kevyttä ja pehmeää sekä tiivistä.
– Haapaa käytetään mm. tulitikkujen ja paperin valmistuksessa sekä saunojen sisustuksissa.
– Majava kaataa haapoja ravinnokseen, haavan pikkuoksat ja silmut ovat tärkeä ravinnonlähde hirvieläimille ja pienriistalle. Haavan kuori ei ole hapan, minkä vuoksi sen rungolla elää monia erilaisia kasvi- ja eläinlajeja.
– Hybridihaapa on Suomessa kasvavan haavan ja pohjoisamerikkalaisen haapalajin (P. tremuloides) risteytys.
– Nopeakasvuinen hybridihaavikko voidaan kaataa jo alle 40-vuotiaana, uusi puusukupolvi kehittyy juurivesoista vieläkin nopeammin.
– Metsänviljelyyn on nykyisin tarjolla solukkomonistettuja taimia, jotka on valittu kasvunsa ja paperinjalostusominaisuuksiensa perusteella.
Tärkeitä ominaisuuksia: | Entisaikojen käyttötarkoituksia: | Nykyajan käyttötarkoituksia: | Heikkouksia: |
Suorasyinen Helposti halkaistavissa Pehmeä Pitkäsyinen Lahonkestävä | Kattopaanut Vuoraukset Aidat Salaojat Hioke Tulitikut Taloustarvikkeita Vaneri Saunat | Tulitikut Paperimassa | Huono lämpöarvo |