Skriv ut
Metsäkauris
Metsäkauris on pienin hirvieläimemme. Kanta on kasvanut myös Manner-Suomessa ja nykyään metsäkauriin voi tavata lähes kaikkialla suomessa. leviämistä ovat edesauttaneet siirtoistutukset. Aiemmin kaurista tavattiin vain Ahvenanmaalla.
Ainoastaan uroksella on sarvet. Sarvet putoavat tavallisesti marras-joulukuussa. Huhti-toukokuussa urokset hankaavat nahan pois sarvista puita ja pensaita vasten.
Naaraan kiima-aika on heinä-elokuussa ja touko-kesäkuussa se synnyttää 1-3 vasaa. Metsäkauriin vasalla on elämänsä alkutaipaleella synnynnäinen ominaisuus, jonka mukaan se vaaran uhatessa pakenemisen sijaan makaa aivan hiljaa paikallaan. Tämä johtaa siihen, että monet vasat kuolevat erityisesti heinänkorjuun aikana.
Joskus ihmiset ottavat huostaansa vasan, jonka luulevat hylätyksi, koska se makaa yksikseen, eikä emoa näy lähettyvillä. Näin ei kuitenkaan tule tehdä, sillä emo ilmaantuu paikalle ajan mittaan, mikäli ei ole menettänyt henkeään.
Metsäkauriin vuorokausi kuluu pääasiassa ravinnon etsimisessä. Kesällä metsäkauriit syövät heinä- ja ruohokasveja. Muina vuodenaikana niiden ravintona ovat ennen muuta varvut, puiden ja pensaiden oksat sekä versot, marjat ja sienet. Talviruokinta auttaa ja vahvistaa kauriita vaikeimman kauden yli.
Vuosittain metsästetään 3.000-3.500 kaurista Manner-Suomessa. Talvikanta on yli 20.000 eläintä.
Luvat
Metsäkauris ei muista hirvieläimistä poiketen ole pyyntiluvanvarainen. Metsästyskortin lisäksi kauriin metsästykseen tarvitaan oikeus metsästää alueella sekä rihlattua luotiasetta käytettäessä voimassaoleva ampumakoe.
Riistanhoitopiirit voivat kuitenkin rajoittaa kauriinmetsästystä alueellaan. Lisäksi metsästysoikeuden haltijat voivat säädellä metsästystä ja päättää kuinka kaurista metsästetään.