Saarni, Fraxinus excelsior

– Saarni lukeutuu jaloihin lehtipuihin. Saarni on kaunis puu, jolla on korkealle kaareutuva, melko harva latva ja selvästi ylöspäin kurottava oksisto.
– Yksi vaativimmista kotimaisista puulajeista.
– Saarni on yleisin Lounais-Saaristossa, sisämaassa kasvupaikkoina viljavat korpimaat.
– Maaperän tulisi olla syvä, kalkki- ja savipitoinen ja alueella tulee olla liikkuva pohjavesi. Saarni vaatii paljon valoa. Se kestää pakkasta mutta on hallanarka.
– Saarnen juuret ulottuvat laajalle alueelle ja kosteassa maaperässä ovat hyvinkin pinnalliset. Työntää herkästi kantovesoja.
– Lehdet puhkeavat saarneen puistamme viimeisenä vasta kesäkuun alussa ja se karistaa ne ensimmäisenä.
– Pohjassa kasvaa 3-haarainen puu, jonka rungon ympärys on ennen haaroittumista 530 cm ja pituus 33 m.
– Puuaines on sitkeää ja kovaa, keltamantoista. Sydänpuu on vaaleanruskea.
– Saarnesta tehdään esim. lentokoneenosia, viilua, kirveenvarsia, urheiluvälineitä, jääkiekkomailoja, keihäitä, airoja ja koneiden osia. Saarnea käytetään myös polttopuuna ja kuitupuuna.
– Ravinteikkaat lehdet maatuvat erinomaiseksi mullaksi, missä monet pienet kotilot viihtyvät. Saarni on yksi harvoista jaloista lehtipuista, joita jänis ei mielellään syö.
– Ruotsissa saarnea kutsutaan kuningaspuuksi, sillä sen lehdet "tulevat viimeisinä ja lähtevät ensimmäisinä".
– Viherrakentamisessa käytetään yleisesti talvenkestoltaan parempaa punasaarnea (F. pennsylvanica).

Kirjoittaja: Skogssällskapet
Lähde: SkogsSverige Svenska Trädslag.