Tervaleppä, Alnus glutinosa

– Levisi etelärannikolle n. 8500 vuotta sitten.
– Yleinen vesistöjen rantapuu Etelä- ja Keski-Suomessa Kemin korkeudelle.
– Ravinteikkaat kosteat kasvupaikat soveltuvat puun kasvattamiseen, mutta paksu turve, jäykkä savimaa tai voimakkaille keväthalloille alttiit kasvupaikat eivät ole tervalepälle sopivia viljelyalueita.
– Tekee kantovesoja, muttei juuriveroja.
– Voimakkaasti haarautunut juuristo. Korallinmuotoisissa juurimukuloissa elää sienirihmastoa, joka sitoo ilmasta typpeä puun tarpeisiin.
– Hakkuukypsä normaalisti 60-vuotiaana, mutta voi elää 300-vuotiaaksi. Kemiössä kasvaa 27,5 metrinen puu, jonka runko on ympärysmitaltaan 247 cm. Haaroittuneiden puujättien tyvet voivat olla yli 6 metriä ympärysmitaltaan.
– Puuaines on pehmeää ja kevyttä sekä lahonkestävää veden alla.
– Leppä on viime vuosina ollut hyvin suosittua puusepän raaka-ainetta.
– Käytetään myös puukengissä, pienoismalleissa sekä elintarvikkeiden savustuksessa. Tervalepästä poltettu puuhiili on erinomaista ruudinvalmistuksen raaka-ainetta.
– Ainoa käpyjä muodostava lehtipuu. Versot, silmut ja lehdet ovat tahmeita. Lehdet putoavat vihreinä ja maatuvat hyväksi mullaksi. Tervaleppäkorvet ovat arvokkaita elinympäristöja monille kasvi- ja eläinlajeille.

Kirjoittaja: Skogssällskapet
Lähde: SkogsSverige Svenska Trädslag.