Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuulle

Metsähakkeen käyttömäärät ovat yli kaksinkertaistumassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Energiapuusta kaavaillaan biotalouden veturia Suomessa. Tapio on ajan vaatimusten mukaisesti uudistanut energiapuun korjuu- ja kasvatussuositukset, joissa esitellään toimintatavat, jotka mahdollistavat metsäenergian lisäämistavoitteiden toteuttamisen. Energiapuusuositukset on laadittu yhteistyössä merkittävimpien alan toimijoiden, tutkijoiden ja käytännön ammattilaisten kanssa.

Kohti kannattavaa metsätaloutta ilmastonmuutosta hillitsemällä

Ilmasto- ja energiapolitiikan uudistukset ovat synnyttäneet tarpeen hyödyntää ykstyismetsien energiapuupotentiaalia yhä enenevässä määrin. Metsähakkeen vuotuinen käyttötavoite on 13,5 miljoonaa m³ vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi puun käyttö pellettien ja liikenteen biopolttoaineiden raaka-aineena lisää korjattavan energiapuun määrää.

Suositusten lähtökohta on yksityiselle metsänomistajalle taloudellisesti kannattava ja kestävä metsätalous. Uusissa suosituksissa muun muassa laajennetaan energiapuuharvennuksen kohdevalintaa sekä asetetaan määrällinen tavoite kokopuukorjuussa jätettävälle latvusmassalle. Kantokäsittelyä ohjeistetaan entistä tarkemmin. Kannonnostossa täsmennetään maanmuokkauksen toteuttamista sekä vesiensuojelua ja muinaismuistojen turvaamista.

Suosituksissa otetaan ensimmäistä kertaa kantaa myös hiilitalouteen. Voidaan suorittaa toimenpiteitä, joiden avulla korjuussa ja kasvatuksessa voidaan toimia hiilitalouden kannalta mahdollisimman tehokkaasti.

Yhdistettyä aines- ja energiapuun kasvatusta suositellaan männikössä

Kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden männiköissä on mahdollista yhdistää aines- ja energiapuun kasvatus, jolloin energiapuun lisäksi tuotetaan sekä kuitupuuta että laadukasta tukkipuuta. Puiden oksikkuutta voidaan vähentää kasvattamalla taimikko riittävän tiheänä. Energiapuuharvennus suoritetaan 10-12 metrin valtapituudessa, jolloin pyritään pitämään jäävä puusto mahdollisimman laadukkaana. Integroitu kasvatus pidentää kiertoaikaa 5-10 vuodella, kun uudistamiskriteerinä pidetään samaa keskiläpimittaa kuin ainespuun kasvatuksessa.

Energiapuun kasvatuksessa puusto sitoo enemmän hiiltä kuin perinteisessä kasvatuksessa. Integroidun kasvatuksen taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaa erityisesti energiapuun kantohintataso.

Projektin ohjausryhmässä olivat edustettuina

Energiateollisuus ry, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Koneyrittäjien liitto ry, L&T Biowatti Oy, maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Metsähallitus, metsäkeskukset, Metsäliitto Osuuskunta, metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajien liitot, Metsäntutkimuslaitos, Metsäteho Oy, Metsäteollisuus ry, Puuenergia ry, Stora Enso Metsä, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ympäristökeskus, Tapio, Tornator Oy, UPM-Metsä, Vapo Oy ja WWF Suomi.

Energiapuusuositusten tarkistamisprojekti toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.

Suositusten painotuotetta voi tilata Tapion kaupasta www.tapionkauppa.fi.

Sivuston on luonut Outi Suomi, MH