Hirvi

Hirvi on hirvielämistä kookkain. Urosta kutsutaan sonniksi ja naarasta lehmäksi. Jälkeläisiä kutsutaan vasoiksi. Hieho on nuori naaras, joka ei vielä ole synnyttänyt vasaa.

Kuva: Gerd Mattsson-Turku

Vain sonnilla on sarvet. Joka vuosi, tavallisesti tammikuussa, ne pudottavat sarvensa. Uudet sarvet kasvavat kevään ja kesän aikana. Aluksi sarvia peittää pehmeä nahka. Syksyllä, kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, hirvi hankaa nahan pois pieniä puita vasten.
Sarvien perusteella ei voi tarkasti määritellä hirven ikää. Yleisesti voidaan sanoa, että sarvet kehittyvät 4-6 vuoden ikään saakka, jonka jälkeen ne ovat melko samanlaisia 3-5 vuotta. Noin 10 vuoden iässä sarvien kehitys yleensä alkaa taantua.

Hirvilehmät tulevat kiimaan syys-lokakuussa ja synnyttävät noin 8 kuukautta myöhemmin 1-2 vasaa.

Kesällä hirvet syövät pääasiassa puiden ja pensaiden lehtiä sekä erilaisia heinäkasveja. Syksyllä ne alkavat syödä mustikanvarpuja ja kanervaa. Talvella pääasiallisena ravinnonlähteenä ovat männynoksat ja lehtipuiden oksat.

Taloudellisesti hirvi on maamme tärkein riistaeläin. Hirvet aiheuttavat vahinkoja maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteessä. Myös siksi kannan sääteleminen on välttämätöntä. Vuotuinen metsästyssaalis on noin 30-65 000 eläintä.

Luvat
Metsästyskortin lisäksi tarvitaan, oikeus metsästää alueella, voimassaoleva ampumakoe sekä pyyntiluvat myönnetylle saalismäärälle. Pyyntiluvan myöntää riistanhoitopiiri. Metsästys tapahtuu määrätyn metsästyksenjohtajan alaisuudessa.

Gerd Mattsson-Turku, Tapio