Käävät

Kääpä on merkki puun lahovikaisuudesta. Suomessa esiintyy yli 200 kääpäsieni-lajia. Näistä osa on kasvavien metsäpuiden yleisiä ja vahingollisia lahottajia.

Kääpäsieniyksilö muodostuu rihmastosta ja itiöemästä eli käävästä. Käävät ovat joko yksi- tai monivuotisia. Rihmastot sen sijaan jatkavat kasvamistaan puussa jopa vuosikymmenten ajan ja hajottavat puusolukoita ravinnokseen.

Kasvaviin puihin kääpäsienet pääsevät erilaisten vaurioiden kuten lumenmurtojen, pakkashalkeamien sekä myrsky- tai ajovaurioiden kautta.
Kääpäsienet ovat erikoistuneet kasvamaan yhdellä tai vain muutamalla puulajilla. Lehti- ja havupuilla on omat kääpäsienilajinsa.
Koivulla yleisiä kääpiä ovat arina,- pakuri-, taula- ja pökkelökääpä. Haavankääpä on yleisin elävien haapojen lahottaja.

Juurikääpä on taloudellisesti merkittävin eläviä havupuita lahottava sieni talousmetsissämme.
Juurikääpä on Etelä-Suomen pysyvin ja ehkä taloudellisesti merkittävin puustoa vaurioittava sieni. Sieni aiheuttaa tyvilahoa kuusikoissa ja tappaa mäntyjä ryhmittäin kangasmailla. Taloudelliset menetykset voivat kummassakin olla huomattavia. Juurikäävän torjuntaa hakkuiden yhteydessä tuetaan valtion varoin.

Satu Himanen & Sanna Musto, Metsäntutkimuslaitos (Metla)