Majava

Majava on suurin jyrsijämme. Sillä on uimaräpylät takajaloissa. Häntä on ylhäältä katsottuna litteä, aivan kuin aironlapa, ja suomujen peittämä. Majava viihtyy hitaasti virtaavissa vesistöissä, joissa se voi padota veden ja rakentaa pesänsä. Pesä on kunnioitusta herättävän suuri. Se rakennetaan puunrungoista, oksista ja mudasta.

Majavalle on tärkeää että vedenpinta pysyy samalla tasolla, koska pesän sisääntuloaukon täytyy olla veden alla.

Pesässä on 1–3 huonetta; ruokailutila, olotila ja makuuhuone.

Majavapari pysyy yhdessä vuodesta toiseen. Pariutuminen tapahtuu helmikuussa ja poikaset syntyvät touko-kesäkuun vaihteessa. Poikueessa on 1–8 poikasta.Poikaset pysyvät vanhempiensa luona kunnes ne ovat 2 vuoden ikäisiä.

Majava syö haavan, raidan, koivun ja pajun tuoretta kuorta sekä näiden puiden ja pensaiden silmuja ja lehtiä.

Majavalajeja on Suomessa kaksi. Ne ovat euroopanmajava ja kanadanmajava. Niiden elintavat ja tuntomerkit ovat hyvin samanlaiset. Euroopanmajava on Suomessa alkuperäinen laji, mutta kanadanmajava on tuotu meille Pohjois-Amerikasta. Euroopanmajava elää läntisessä Suomessa, lähinnä Satakunnan alueella. Kanadanmajava elää Itäisessä Suomessa. Vuotuinen saalismäärä on muutama tuhat majavaa.

Luvat
Metsästyskortin lisäksi tarvitaan oikeus metsästää alueella sekä euroopanmajavan osalta riistanhoitopiirin myöntämä pyyntilupa. Kanadanmajavan pyyntiin ei tarvita pyyntilupaa.

Gerd Mattsson-Turku, Tapio