Mänty, Pinus sylvestris

– Levisi Suomeen kaakosta 9 000 vuotta sitten ja on nykyään kuusen ohella tärkein metsäpuulaji.
– Myrskynkestävä paalujuurensa ansiosta, vaatii paljon valoa.
– Mänty kehittyy parhaiten savisilla moreenimailla, mutta kasvaa myös kivikkoisilla ja karuilla mailla sekä turvemailla.
– Männyn siemenen kehittyminen kestää useimmista puista poiketen kaksi kasvukautta.
– Hakkuukypsä 90-150-vuotiaana. Pisimmät männyt ovat Suomessa saavuttaneet lähes 40 metrin pituuden. Mänty voi kasvaa yli 800-vuotiaaksi. Vanhojen mäntyjen iän arvioiminen voi olla vaikeaa lahovaurioiden vuoksi, jolloin vuosirenkaiden laskeminen on hankalaa.
– Tumma sydänpuu kohtalaisen lahonkestävää, mantopuu vaaleampaa.
– Korkealaatuisin puutavara hyödynnetään mm. viiluksi ja veistotöissä. Tavallista sahatavaraa käytetään rakennusaineena ja huonekaluissa, ohuempi puu käytetään paperinvalmistuksessa sekä kuitulevyteollisuudessa. Männyn tuoreet vuosiversot sisältävät runsaasti C-vitamiinia.
– Jos maaperä kasvupaikalla on ohut, kuten kivikoissa ja soilla, männystä tulee usein matala ja käppyräinen. Kuusen tavoin männyn neulaskato ilmaisee metsän elinvoimaisuuden.
– Männyn tuhoista tutuimpia ovat ytimennävertäjien syömät piikkilatvat tehtaiden ja uittoväylien varrella sekä tervasroson aikaansaamat kuivuneet latvat.
– Mäntyterva oli aikanaan metsiemme arvokkain tuote. Runkoja kuorittiin hyvien tervaspuiden aikaansaamiseksi.
– Entisaikaan männyn kuoresta valmistettiin jauhoja pettuleipään.
– Männyn hiusjuuristossa elävää symbioosissa joidenkin sienten rihmastoja, kuten esim. voitatti.

Kirjoittaja: Skogssällskapet
Lähde: SkogsSverige Svenska Trädslag.