Metsälehmus (niinipuu), Tilia cordata

– Levisi Suomeen 8000 vuotta sitten.
– Suomessa yleisin ja laajimmin levinnyt jalo lehtipuu. Yksittäisiä esiintymisiä vielä Nurmeksen korkeudella.
– Viihtyy parhaiten ravinteikkailla, vettä läpäisevillä moreenimailla. Suosii paisteisia somerikkorinteitä. Tarvitsee kohtuulisen paljon valoa, erityisesti nuoret puut.
– Kasvupaikat lämpimillä harjujen rinteillä, purojen varsilla ja kallioiden alla. Pohjoisrajalla esiintyvät usein saarissa.
– Kukkii metsäpuistamme viimeisenä vasta heinäkuun lopulla, eikä siemen useinkaan ehdi kypsyä ennen talven tuloa.
– Metsälehmus voi kasvaa hyvinkin suureksi, järeärunkoiseksi ja lehtevälatvaiseksi puuksi. Saavuttaa täysi-ikäisyyden 150-180 vuoden iässä, jolloin se on noin 20 metriä korkea. Voi saavuttaa yli 800 vuoden iän ja kasvaa yli 30 metriä korkeaksi.
– Suomen paksuin yksirunkoinen puu 540 cm ympärysmitaltaan.
– Puuaines on kellanvaaleaa ja kevyttä ilman erottuvaa sydänpuuta.
– Lehmuspuutavara ei halkeile kuivattaessa. Sitä käytetään nikkarintöissä, proteeseissa ja hammastikuissa. Lehmuksesta saadaan erinomaista piirustushiiltä. Lämpöarvo on huono. Nilasta saatavaa niintä käytetään kukkien sidonnassa.
– Tuoksuvat, runsasmetiset kukat ovat mehiläisten ja kimalaisten suosiossa.
– Yleisin katupuumme puistolehmus on metsälehmuksen ja eurooppalaisen lajitoverin isolehtilehmuksen (T. platyhyllos) välinen risteytys.

Kirjoittaja: Skogssällskapet
Lähde: SkogsSverige Svenska Trädslag.