Metsätyypit
Kasvupaikan muodostavat kaikki ne luonnonilmiöt, jotka vaikuttavat puun hyvinvointiin. Niitä ovat mm.
- maaperästä vapautuvien ravinteiden saatavuus
- maaperän vesitalous
- ilmasto.
Jos yhtäkin näistä tekijöistä muutetaan, muuttuu koko kasvupaikan rakenne.
Kasvit kangasmailla:
Kangasmaat jaetaan seuraaviin kasvupaikkoihin eli metsätyyppeihin:
- lehdot
- lehtomaiset kankaat
- tuoreet kankaat
- kuivahkot kankaat
- karut kankaat
- karukkokankaat.
Suomen metsämaat eivät ole erityisen ravinteikkaita. Lehdot ja lehtomaiset kankaat muodostavat vain 15 % metsäalasta. Metsämaiden jakauma on seuraavanlainen:
- lehdot ja lehtomaiset kankaat 15 %
- tuoreet kankaat 31 %
- kuivat ja karut kankaat, karukkokankaat 31 %
- rehevät suot 9 %
- karut suot 14 %.
Suomessa kasvupaikat luokitellaan tavallisesti aluskasvillisuuden perusteella metsätyyppeihin. Metsätyypit tunnistetaan kenttäkerroksen kasvien perusteella. Ts. enemmän tai vähemmän vaateliaiden kasvien esiintyminen osoittaa maaperän ravinteikkuuden.
Yleensä aluskasvillisuutta ei tarvitse tutkia yksityiskohtaisesti, vaan pelkkä silmäys riittää kertomaan, mistä metsätyypistä on kysymys. Vain hankalissa tapauksissa on katsottava nk. opaskasveja. Tietyn metsätyypin opaskasvi on kasvilaji, joka esiintyy kyseisen tyyppisessä metsässä muttei karummassa paikassa. Metsätyypit nimetään usein tyypillisten opaskasvien tieteellisten nimien mukaan.