Tammi, Quercus robur

– Tammia kasvaa maapallolla lähes 400 lajia.
– Oletetaan levinneen Suomeen yli 6 000 vuotta sitten.
– Kehittyy parhaiten multavassa savipitoisessa maassa, mutta kasvaa myös karummilla kalliomailla.
– Voimakkaan paalujuuren ja tukevan juuriston ansioista tammi on erittäin myrskynkestävä.
– Hakkukypsä normaalisti 120-150-vuotiaana, mutta voi saavuttaa 1000 vuoden iän.
– Suomen järein puu löytyy ilmeisesti Kemiöstä. Puulla on pituutta 28 metriä ja rungolla 650 cm ympärysmitta.
– Etelärannikon tammimetsät ovat useaan otteeseen olleet valikoivien hakkuiden kohteena. Parhaita runkoja on erityisesti kaadettu laivanrakennuspuuksi. Tammimetsien määrää ovat historian aikana vähentäneet myös kuusen leviäminen sekä kasvupaikkojen raivaaminen viljelysmaiksi.
– Nykyisin mm. kaikki Ahvenanmaan järeät tammet on rauhoitettu.
– Sydänpuu on kuivaa ja lahonkestävää.
– Tammesta valmistetaan mm. viilua, huonekaluja, parkettia ja veneitä.
– Tammi uudistuu hyvin luontaisesti, närhi on tärkein eläin terhojen levittäjänä.
– Tammentaimet maistuvat myyrille, jäniksille ja hirville, mikä vaikeuttaa tammen viljelyä.
– Tammi muodostaa elinympäristön ainakin 500 hyönteislajille. Näistä 39 on uhanalaisia, useimmat riippuvaisia lahopuusta. Joinakin vuosina alkukesästä tammikääriäisen ja hallamittarin toukat voivat syödät tammet aivan lehdettömiksi.
– Latinankielinen nimi "robur" tarkoittaa voimaa, jota suuri tammi todellakin uhkuu. Tammi luo lähettyvilleen ilmavan elinympäristön monimuotoiselle kasvilajistolle, kuten valkovuokolle ja muille ruohokasveille.
– Myös monet tatit kasvavat tammen mykoritsasieninä.

Kirjoittaja: Skogssällskapet
Lähde: SkogsSverige Svenska Trädslag.