Ajankohtaista tutkimustietoa

Näillä sivuilla on tietoja ajankohtaisista metsän- ja luonnonhoidon tutkimuksista. Linkeistä pääset tiedonlähteille, joista löytyvät yhteystiedot hankkeiden toteuttajiin.

Metsän luontaista kehitystä mukailevalla metsänhoidolla lisää luonto- ja virkistysarvoja
Tuoreet tutkimustulokset viittaavat siihen, että metsän luontaisia rakenteita ja kehityskulkuja jäljittelevä metsänhoito auttaa talousmetsien monimuotoisuuden ylläpidossa. Lisätietoa kuitenkin tarvitaan metsän peitteisenä säilyttävistä hakkuutavoista ja niiden vaikutuksista metsän uudistumiseen, lajistoon, virkistyskäyttöön sekä taloudelliseen tulokseen. Lue Metlan tiedote. (AK 13.3.12)

Metsätalouden tarpeisiin ojitetut suot voivat sopia turvetuotannon valumavesien puhdistamiseen
Turvetuotannon valumavesiä puhdistetaan nykyisin pintavalutuskentillä, joille mm. valumavesien ravinteet ja kiintoaine pidättyvät. Kentät perustetaan yleensä paksuturpeiselle, ojittamattomalle suoalueelle. Koska turvetuotantoa ohjataan ojitetuille alueille, ei sieltä välttämättä löydy pintavalutuskentäksi sopivaa ojittamatonta suoaluetta. Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratorion ja Suomen ympäristökeskuksen uusien tutkimustulosten mukaan valumavesien puhdistukseen voi soveltua myös aiemmin metsätaloutta varten ojitetulle suolle rakennettu kosteikko. Tiedote. (AK 27.2.12)

Kehittämishanke metsätilakoon ja rakenteen parantamiseksi: metsäpoliittisena haasteena vaikuttavampien keinojen käyttöönotto
Metsäntutkimuslaitoksen kehittämishankkeessa selvitettiin toimenpiteitä metsätilakoon ja rakenteen parantamiseksi. Tärkeimpänä toimenpiteenä esitettiin perintö- ja lahjaverotuksen huojennuksen laajentamista metsätiloille. Lue lisää. (AK 17.2.12)

Hyviä neuvoja tarvitaan eniten hakkuisiin liittyvissä asioissa
Ensiharvennus, metsikön uudistaminen, leimikonsuunnittelu sekä ainespuun myynti – siinä TOP4 aiheista, joihin metsänomistajat hakevat eniten neuvoja. Tukea päätöksenteolle sekä vuorovaikutusta tarvitaan vaikka metsänomistajalla olisikin käytössään voimassa oleva metsäsuunnitelma. Metlan kyselytutkimuksen mukaan metsikön ensiharvennus, poltto- tai rakennuspuun hankinta sekä taimikon varhaishoito olivat aiheita, joita yli kolmannes metsänomistajista oli miettinyt kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Lue lisää uutiskirjeestä . (AK 13.2.12)

Eurooppalaiset metsäntutkimuksen tietokannat ja asiantuntemus yhteiskäyttöön
Euroopan metsäsektorin keskeiset tutkimusinfrastruktuurit, kuten tietokannat, analyysilaitteet ja ennustemallit, tullaan avaamaan tutkijoiden ja muiden käyttäjäryhmien kuten teollisuuden yhteiskäyttöön. Samalla rakennetaan yhteisiä innovatiivisia työkaluja hyödyntämään eurooppalaista metsäntutkimusta. Nelivuotisessa Trees4Future – hankkeessa luodaan portaali, josta pääsee tärkeimpiin metsägenetiikan ja metsäekologian eurooppalaisiin tietokantoihin ja laboratorioihin. Näin Euroopan tiedeyhteisö pääsee hyödyntämään nykyisin hajallaan olevaa tietoa ja asiantuntemusta. Tätä kautta tutkimustyö on tehokkaampaa hyödyntäen koko yhteiskuntaa, esimerkiksi metsien sopeutumisessa ilmastonmuutokseen sekä ekotehokkaiden puupohjaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Lisää Metlan tiedotteesta. (AK 9.2.12)

Laser-ja ilmakuvaperusteinen taimikoiden inventointi (Taimikkolaser)
Tutkimuksessa määritettiin uuden tyyppinen taimikkokoeala. Maastoaineiston laadulla on erittäin suuri vaikutus taimikkotulkintaan (mm. toimenpidetarpeen arviointi). Tarkempi laseraineisto ei tuonut merkittävää lisähyötyä. Joissakin malleissa ilmakuvapiirteet paransivat tulosta selvästi ja tarkoilta kuvilta lasketut hieman enemmän kuin normaaleilta. Tarkemmat ilmakuvat olivat myös huomattavasti havainnollisempia esim. visuaalisessa tarkastelussa. Tutkimuksessa testattiin lukuisia laser- ja ilmakuvapiirteitä sekä useita menetelmiä (logistinen regressio, tukivektorikone, lähimmän naapurin menetelmä). Taimikonhoitotarpeen suoratulkinta 2 luokkaan (on tarve/ei ole tarvetta seur. 5 v. aikana) on mahdollista osalle kuvioista melko luotettavasti. Parhaimmillaan ennustettiin 5 v. hoitotarve oikein n. 70 %:lle taimikoista. Lue raportti. (AK 25.1.12)

Nuorten bioenergiaan liittyvät tiedot ja käsitykset sekä suhtautuminen bioenergiaan
Väitöskirjatutkimuksessa (Pradipta Halder, Itä-Suomen yliopisto) havaittiin, että koululaisten enemmistön tiedot olivat ainoastaan perustasoa, ja vain selvän vähemmistön tietojen taso osoittautui korkeaksi. Koululaisten käsitykset metsäbioenergian tuotantoa kohtaan olivat yleisesti hyvin kriittisiä. Tutkimus osoitti kuitenkin, että koululaisten suhtautuminen bioenergiaan oli positiivista, kun tarkasteluun sisällytettiin aikomus käyttää bioenergiaa. Koululaiset, joiden tiedot bioenergiasta olivat parhaimmat, olivat käsitysten ja suhtautumisen osalta kaikkein kriittisimpiä. Tiivistelmä. (AK 5.1.12)

Juuritutkimuksella uutta tietoa puiden kasvusta
Ilmastomme ominaispiirteitä ovat lämpötilan, valaistuksen ja sadannan voimakas vuodenaikaisvaihtelu. Ympäristötekijöiden vaihtelu edellyttää puiden maanpäällisiltä ja maanalaisilta kasvinosilta hyvää sopeutumiskykyä. Maanpäällisten osien kasvuun ja sopeutumiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu laajasti. Sen sijaan puiden juuria on tutkittu vähemmän. Niiden merkitystä puiden kasvuun ei liene tunnistettu samassa määrin kuin maanpäällisten osien merkitystä. Lue lisää Metsätieteen aikakauskirjasta. (AK 4.1.12)

Onko purppuranahakkasienestä biologiseksi aseeksi vesakontorjuntaan?
Lehtipuuvesakot ovat varsinainen riesa kuusen uudistusaloilla tai muuten vain maisemahaittoina taajama-alueilla. Vesakon-torjunta raivauskalustolla on työlästä ja turhauttavaa, sillä yleensä vesat kasvavat raivauksen jälkeen takaisin entistä ärhäkämmin. Vesakontorjuntaan on Suomessa jo vuosia kehitelty ”biologista asetta”. Hyvin saatavilla olevasta purppuranahakkasienestä valmistettu liuos on jo antanut hyviä tuloksia – erityisesti koivun vesat ovat saaneet liuoskäsittelyssä kylmää kyytiä. Lue lisää Metlan Taimitietopalvelun uutiskirjeestä. (AK 3.1.12)

Suomalaiset yksityismetsänomistajat nykyisin
Metsäntutkimuslaitos on julkaissut laajan valtakunnallisen metsänomistajatutkimuksen tulokset, jonka aineisto on kerätty 2009. Edellinen vastaava tutkimus ilmestyi kymmenen vuotta sitten. Tutkimuksessa selvitettiin sekä metsänomistajiin ja tiloihin liittyviä rakennepiirteitä että metsätaloudellista käyttäytymistä vuosina 2004–08. Tulosten mukaan metsänomistajakunnan rakennemuutos jatkuu. Erityisen nopeasti on lisääntynyt metsänomistajien keski-ikä, joka oli jo 60 vuotta. Päätoimisia maatalousyrittäjiä oli enää 16 prosenttia metsänomistajista ja eläkeläisten osuus oli kasvanut 45 prosenttiin. Metsätilan sijaintikunnassa asui 64 prosenttia metsänomistajista ja tilallaan vakinaisesti 42 prosenttia metsänomistajista.
Taimikonhoito ja metsänviljely olivat vuosina 2004–08 yleisimmät tiloilla tehdyt työlajit. Kumpaakin oli tehty noin puolella metsätiloista. 42 prosenttia metsänomistajista oli saanut kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea johonkin metsänhoidon tai -parannuksen työlajiin. Metsänomistajista 62 prosenttia teki vuosina 2004–08 ainakin yhden puukaupan. Keskimäärin metsänomistajat myivät puuta vuodessa 3,5 m3/ha. Metsänomistajista 85 prosenttia oli vuosina 2004–08 tarvinnut vähintään kerran henkilökohtaista neuvontaa metsäalan ammattilaiselta. Joukkoneuvontaan oli osallistunut 35 ja ryhmäneuvontaan 14 prosenttia metsänomistajista. Metsäsuunnitelma oli 45 prosentilla tiloista, mikä vastasi 60 prosenttia metsäalasta. Ks. koko raportti. (PR 2.1.12)

Geneettinen monimuotoisuus turvaa lajien säilymisen kun ympäristö muuttuu
Metsäpuiden geenivaratyö suojelee lajin sisäistä geneettistä monimuotoisuutta, jota laji ja metsikkö tarvitsevat sopeutuakseen ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tällä hetkellä noin viidesosa Suomessa vuosittain uudistettavasta metsäpinta-alasta uudiste­taan luontaisesti ja noin neljä viidesosaa viljellen. Lue lisää Metlan Metsänjalostus ja metsägenetiikka -uutsikirjeestä. (AK 2.1.12)

Metsänomistajien valinnat metsänhoidossa
Mervi Kasasen väitöskirjatutkimuksessa (Oulun yliopisto) selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat yksityismetsänomistajien näkökulmasta heidän valintoihinsa eri metsänhoitomenetelmien välillä. Metsänomistajien käsityksiä tarkasteltiin osana Suomen metsätalouden ja metsäkeskustelun historiallista kehitystä, ja niitä verrattiin myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksiin.Tuloksien mukaan metsänomistajien käsitykset esimerkiksi metsänhoidon luonnonmukaisuudesta, metsänhoidon vaiheiden toteutuksesta ja taloudellisen kannattavuuden muodostumisesta metsänomistajien kannalta erosivat toisistaan riippuen siitä, oliko metsänomistaja kiinnostunut jatkuvasta vai jaksollisesta kasvatuksesta. Samat tavoitteet, kuten taloudellinen kannattavuus ja monimuotoisuus, kuuluivat sekä tasaikäis- että eri-ikäismetsänhoitoon. Koska metsänomistajien esittämät perustelut poikkesivat toisistaan, päättely johti erilaisiin lopputuloksiin metsänhoidossa. Toisaalta metsänomistajat myös yhdistelivät ja käyttivät eri metsänhoitomenetelmiä tarvittaessa joustavasti tilanteen mukaan. Tutustu väitoskirjaan. (AK 22.12.11)

Uusi metsien ennallistamisopas ilmestynyt
Metsähallituksen luontopalvelut on julkistanut tänä syksynä uuden metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon oppaan. Laajaan oppaaseen koottu tieto ja suositukset vahvistavat Suomen pioneeriasemaa metsien ennallistajana. Opas soveltuu myös talousmetsien ympäristönhoitoon. Artikkeli Luonnon kirjo -uutiskirjeessä. Tutustu oppaaseen. (SK 21.12.11)

Metsäpuiden siemensatoennusteet kehittyvät uusien mallien avulla – Kuusen siemenpulaan odotettavissa helpotusta
Metsäntutkimuslaitos ennustaa ensi kevääksi runsasta kuusen kukintaa suureen osaan Suomea. Huippusatoa ei kuitenkaan ole odotettavissa, vaan kukinnan ennakoidaan jäävän heikommaksi kuin keväällä 2006, jolloin oli edellinen hyvä kukintavuosi. Vähäisiksi huvenneita kuusen siemenvarastoja täydennettäneen ensi syksynä mittavin käpykeräyksin, mikäli kukinta realisoituu hyväksi käpysadoksi myös siemenviljelmillä. Lisää tiedotteessa. (AK 21.12.11)

Metsän erirakenteisuutta edistävien hakkuiden kannattavuustarkastelu metsäaluetasolla
Helsingin yliopistossa valmistuneessa Elias Hämäläisen opinnäytetyössä vertailtiin metsän erirakenteisuutta edistävien poimintahakkuiden ja pienaukkohakkuiden kannattavuutta metsänhoitosuositusten mukaiseen metsänkasvatukseen Keski-Suomessa. Siinä tarkasteltiin tasaikäisrakenteisen metsän muuttamista eri-ikäisrakenteiseksi 40 vuoden siirtymäaikana Isojäven ympäristöarvometsässä Kuhmoisissa. Metsän kehitystä simuloitiin SIMO-metsäsuunnitteluohjelmistolla. Poimintahakkuun NPV oli 3 prosentin korkokannalla noin 91 % (7420 €/ha) ja pienaukkohakkuiden noin 99 % (8076 €/ha) metsänhoitosuositusten mukaisesta käsittelystä (8176 €/ha). Korkokannan kasvattaminen 5 prosenttiin ei olennaisesti lisännyt nettonykyarvojen eroja. Poimintahakkuiden puunkorjuun yksikkökustannukset olivat 0,8 €/m³ harvennushakkuita pienemmät ja 7,2 €/m³ uudistushakkuita suuremmat. Pienaukkohakkuiden yksikkökustannukset olivat 0,7 €/m³ uudistushakkuita suuremmat. Tulosten perusteella on väistämätöntä, että siirtymävaihe tasaikäisrakenteisesta eri-ikäisrakenteiseksi metsäksi aiheuttaa taloudellisia tappioita siitäkin huolimatta, että hakkuut ovat voimakkaita ja tehdään varttuneeseen kasvatusmetsään. Lue lisää. (PR 14.12.11)

Latvusmassan ja kantopuun määrän arvionti hakkuukonemittauksessa
Metlan tutkimuksessa koottiin ja osin kehitettiin ne latvusmassan ja kantopuun määräarvioinnissa käytettävät biomassamallit, joita voidaan käyttää perustana hakkuukonesovelluksen jatkokehittämisessä. Lisäksi tutkittiin tapaustutkimuksena hakkuukoneella määritettävien puun läpimittojen ja pituusennusteiden paikkansapitävyyttä pystymittauksella määritettyihin vertailuarvoihin nähden. Yhtenä edellytyksenä biomassamallien soveltamiselle hakkuukonemittauksessa on, että biomassamallien syöttötietoina käytettävät puukohtaiset läpimitta- ja pituustiedot pystytään määrittämään riittävän luotettavasti. Lisää työraportissa. (OÄ 12.12.11)

Ulkoilun hyvinvointivaikutukset ovat merkittäviä
Ulkoilun hyvinvointivai­kutuksia selvittä­neen tutkimuk­sen mukaan luontoon liittyvät har­rastukset tuottavat enemmän mielihyvää kuin monet muut va­paa-ajan harrastukset. Ne koetaan selvästi virkistävimpinä kuin opiskelu vapaa-aikana ja ilmaisu- tai taideharrastukset. Lue myös muista metsien virkistyskäytön tutkimuksista Metsästä hyvinvointia -uutiskirjeestä. (AK 1.12.11)

Menetelmä metsäpolitiikan ohjauskeinojen vaikuttavuuden arviointiin
Metsäpolitiikan ohjauskeinojen kokonaisvaltaiseen arviointiin on kehitetty arviointikehikko, jolla voidaan arvioida yksittäisten ohjauskeinojen vaikuttavuutta kestävyyden eri ulottuvuuksien mukaisesti. Kehikolla voidaan sisällönanalyysiä hyödyntäen arvioida, ovatko esimerkiksi nuoren metsän hoidon tuelle esitetyt tavoitteet ja perustelut linjassa havaittujen kokonaisvaikutusten kanssa. Kolmen metsäpolitiikan ohjauskeinon tavoitteenasettelun ja vaikuttavuuden kokeellinen arviointi kehikon avulla osoitti puutteita esimerkiksi ohjauskeinolle asetetuissa tavoitteissa ja perusteluissa, jotka ovat tärkeä osa poliittisen ohjauksen läpinäkyvyyttä. Lue lisää. (OM/PR 28.11.11)

Männyn kylvö myöhään syksyllä onnistuu hyvin Keski-Lapissa
Kevättä ja alkukesää toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun on perinteisesti pidetty parhaana männyn kylvöajankohtana. Muita ajankohtia ei ole suositeltu. Uusien tutkimustulosten perusteella myös myöhäis­syksy sopii männyn kylvöön ainakin Fennoskandian pohjoisosissa. Tulokset perustuvat Metsähallituksen käytännön mittakaavassa Keski-Lapissa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa tekemiin männyn myöhäissyksyn kylvöihin, jotka Metla inventoi kesällä 2008. Lisää Metlan uutiskirjeessä. (22.11.11)

Kantojen korjuun vaikutukset metsämaaperään ja kasvillisuuteen
Saana Kataja-aho selvitti väitöskirjassaan (Jyväskylän yliopisto), miten kuusivaltaisen metsän avohakkuun jälkeinen kantojen korjuu vaikuttaa metsämaaperään sekä kasvillisuuden ja istutettujen kuusentaimien kehitykseen. Kantojen korjuu biopolttoaineeksi rikkoo maanpintaa ja paljastaa kivennäismaata 2–3 kertaa enemmän kuin perinteiset maanmuokkausmenetelmät metsänuudistamisessa. Kantojen korjuu muuttaa selvästi metsämaaperän eliöstöä. Muutokset maaperän eliöstössä ja maan rakenteessa voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa mm. metsän ravinnekiertoihin. Jo lyhyelläkin aikavälillä havaittiin kasveille käyttökelpoisen typen määrän lisääntyvän ja hajotustoiminnan vilkastuvan. Kasvien elinolot paranivat, mutta toisaalta esimerkiksi typen huuhtoutumisriski kasvoi. Lue lisää. (AK 21.11.11)

Tervasroso leviää männyn taimikoissa ja käy myös puunmyyjän tilipussilla
Tervasroso on levinnyt ja lisääntynyt huolestuttavasti viime vuosikymmeninä nuorissa männyn taimikoissa Pohjois-Euroopassa. Tauti leviää voimakkaimmin rehevillä kasvupaikoilla.Puunmyyjälle tervasroso on riesa, sillä se aiheuttaa kasvu- ja tilavuustappioita sekä alentaa puutavaran arvoa vanhoilla männyillä. Lue Metlan taimiuutisia. (AK 10.11.11)

Uusi menetelmä mahdollistaa metsien hiilitaseiden arvioinnin entistä tarkemmin
Boreaalisten metsien hiilitaseita voidaan arvioida nyt entistä tarkemmin. Metsäntutkimuslaitoksella on kehitetty menetelmä, joka yhdistää metsikön hiilen sidontaa kuvaavan mallin metsävaratietoihin ja satelliittikuviin. Menetelmässä laaditaan ensin jokaiselle koealalle arviot hiilivirroista ilmakehän, puuston ja maaperän välillä metsän rakenteen ja säätekijöiden perusteella. Koealatason ennusteet yhdistetään satelliittikuvien kanssa opetusaineistoksi, jonka avulla ennusteet yleistetään koko satelliittikuvan alueelle. Lue Metlan tiedote (AK 8.11.11)

Kitkevästä Naarva-perkaajasta uusi versio
Aiempien vuosien koke­mus­ten ja kuljettajien kehitysideoiden pohjalta Naarvan kitkevästä perkaajasta tehtiin täksi kevääksi uusi entistä pienempi ja kevyempi versio. Lisäksi uutta on myös työskentelytapa. Uudella versiolla kitket­täessä laitteen kehikkoa ei enää lasketa säästet­tävän taimen ympärille, vaan laitteella kitketään vesakkoa taimien ympäriltä. Kitkennän työajanmenekissä ei alustavien tulosten mukaan ole eroa. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 7.11.11)

Lahopuussa elävä sienilajisto muuttuu lahoamisen edetessä
Lahoavassa puussa elää monimuotoinen sieni­yhteisö, joka muuttuu puun lahotessa. Laho­puista eristetyn sieni-DNA:n perusteella paljastui, että suuri osa löydetyistä lajeista on ennestään tuntemat­tomia. Laho­puulla ja sillä elävällä lajistolla on suuri merkitys koko metsä­eko­systeemin bio­diversi­teetille sekä hiilen ja ravinteiden kierrolle. Lue lisää Metlan uutiskirjeestä. (AK 24.10.11)

Avainbiotoopit merkittäviä talousmetsien monimuotoisuudelle
Jonna Timonen tutki väitöskirjassaan avainbiotooppien merkitystä talousmetsien monimuotoisuuden säilymiselle. Avainbiotooppien tulisi olla luonnon monimuotoisuuden keskittymiä: uhanalaisten ja harvinaisten lajien elinympäristöjä talousmetsissä. Niiden roolia talousmetsien monimuotoisuuden säilyttämisessä ei pidä aliarvioida, mikäli ne nähdään osana suurempaa, maisematason suojelualueverkostoa. Itsessään avainbiotoopit voivat olla liian pieniä ja hajanaisesti esiintyviä pystyäkseen säilyttämään monimuotoisuutta. Avainbiotooppien inventoinnin laatuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota eikä avainbiotooppien koolle tulisi laittaa ylärajaa. Lisäksi avainbiotooppien ympärille olisi suositeltavaa jättää suojavyöhykkeet ja niitä tulisi suojella tehokkaammin hakkuilta. Lue lisää. (SK 20.10.11)

Tavaralajihinnasta kohti markkinahintaa
Asiakaslähtöisen puunhankinnan myötä hakkuussa korjattavien puutavaralajien määrä on lisääntynyt ja mitta- ja laatuvaatimuksista on tullut kirjavia. Entistä monipuolisemmat puutavaralajimäärittelyt ja mitta­vaatimukset voivat kasvattaa metsänomistajan saamaa kantorahatuloa, mutta samalla puunosto­tarjousten vertailu erilaisine katkontatavoitteineen on entisestään vaikeutunut. Puun ostajan kannalta tavaralajien yksikköhintoihin sidotut ostotarjoukset edellyttävät arvokkaimpien puutavaralajien määrän maksimointia, jopa saatavan arvosaannon kustannuksella. Tarkemmin Metlan MetPro-uutiskirjeessä. (AK 17.10.11)

Herkkyysluokitusmenetelmä paljastaa maisemallisesti arimmat alueet talousmetsissä
Metlassa on kehitetty menetelmä, jonka avulla voidaan tuottaa visu­aalisen metsämai­se­man herkkyyttä ku­vaa­va luokitus suur­alueille – jopa koko maahan. Lisää Metlan uutiskirjeessä. (AK 13.10.11)